Del

Vinkkiteollisuus vs. sijoitusneuvonta

Itselle sopivaa sijoitusten kokonaisuutta on syytä pohtia tasaisin väliajoin.

Viime aikoina mediassa on käyty vilkasta keskustelua osakkeiden kohonneista hinnoista ja tähän liittyvistä riskeistä erityisesti piensijoittajan näkökulmasta.

Mitä piensijoittajan (taikka vähän suuremmankin) tulisi tilanteesta ajatella?

Itselle sopivaa sijoitusten kokonaisuutta on syytä pohtia tasaisin väliajoin – erityisesti silloin, kun markkinaolosuhteissa tapahtuu olennaisia muutoksia. Sellainen tilanne on nyt, kun korot ovat ennätyksellisen alhaalla ja järkevällä riskitasolla saatavien korkotuottojen puute nostaa osakkeiden hintoja.

Suuri osa piensijoittajista kaipaa tukea sijoituspäätöksiinsä. Heillä ei ole päätöstensä pohjana ammattisijoittajien työkaluja tai tietämystä. Tiedonhankinnassa pankkien asiantuntijoilla on monelle iso merkitys.

Pätevä sijoitusneuvonta ei ole vinkkiteollisuutta. Se ei lähde liikkeelle pohdinnasta, ovatko osakkeet nyt kalliita taikka halpoja vaan sijoittajan omasta tilanteesta. Tällöin keskustellaan aluksi sijoittajan taloudesta; hänen tuloistaan, menoistaan, varoistaan sekä veloistaan. Sen jälkeen kartoitetaan sijoitustoiminnan tavoitteita ja konkreettisia haaveita. Kun ollaan vielä esimerkein käyty läpi sijoittajan riskinsietokykyä tuottotavoitteiden ohella, alkaa sijoitusasiantuntijalla olla riittävän hyvä kuva asiakkaan tilanteesta sijoitusneuvojensa pohjaksi.

Valittujen sijoitusvaihtoehtojen esittelyn yhteydessä selvitetään asiakkaan sijoituskokemus ja –tietämys, jotta voidaan varmistua siitä, että sekä sijoitusasiantuntija että neuvojen vastaanottaja ymmärtävät varmasti toisiaan. Lopullista neuvoa sitten säädetään vielä markkinatilanteeseen sopivaksi, eli pohditaan vaikkapa korkojen mataluutta ja osakemarkkinoiden arvostusta.

Tehtävänsä osaava sijoitusasiantuntija siis kyllä käy asiakkaan kanssa läpi esimerkiksi osakemarkkinoiden tilaa yleisellä tasolla, mutta suhteuttaa aina osakkeiden kalleuden tai halpuuden tarjolla oleviin muihin vaihtoehtoihin. Esimerkiksi nykytilanteessa, jossa tuottoisia korkosijoitusvaihtoehtoja on varsin vaikea löytää, osakkeet saattavat hyvinkin olla perusteltu vaihtoehto, jos jonkinlaista tuottoa ylipäänsä haluaa saada.

Pankkien sijoitusneuvonta on vahvalla pohjalla. Sijoitusneuvonta on luvanvaraista toimintaa ja valvovana tahona toimii Finanssivalvonta. Paljon on myös puhuttu sijoitusneuvonnan sääntelyn viimeaikaisesta lisääntymisestä sekä sen tuomista hyödyistä ja haitoista sekä palvelun tarjoajille että palveluiden käyttäjille. Hyvänä puolena toiminnan luvanvaraisuudessa ja varsin tiukassa ohjeistuksessa on merkittävä sijoittajasuojan paraneminen, kun taas kääntöpuolella on alan kasvaneet kustannukset, joilla on loppupeleissä taipumus valua palveluiden hintoihin.

Lisää sääntelyä on kuitenkin luvassa, kun vuoden 2017 alussa astuu voimaan uusi versio ns. MiFID:stä (Markets in Financial Instruments Directive). MiFID II:n myötä sääntelyn piiriin tulee markkinapaikkoja virallisten pörssien ulkopuolelta, laajempi kattaus sijoitusinstrumenttejä, lisävaateita sijoitusneuvontakeskustelujen tallentamiselle/dokumentoinnille sekä palveluntarjoajille hyvin yksityiskohtaisia ja ajantasaisia raportointivelvollisuuksia niin valvovalle viranomaiselle kuin myös itse asiakkaille.

Vaikka monessa kohtaa uusi versio paikkaa aiemman MiFID I:n puutteita, niin uhkana on, että varsinaista sijoitusneuvontaa voidaan antaa enää vain kaikkein varakkaimmille sijoittaja-asiakkaille. Piensijoittajat joudutaan kustannussyistä ohjaamaan asioimaan itsepalvelukanaviin, jossa he voivat ilman kunnollista neuvontaa toteuttaa omia toimeksiantojaan. Näin onkin jo pitkälti tapahtunut niissä maissa, joissa vastaavia ”sijoittajan suojaa” lisääviä asioita on otettu lainsäädännössä käyttöön. Tätä kehityspolkua en pidä pelkästään hyvänä asiana piensijoittajan näkövinkkelistä.

Kimmo Laaksonen
Liiketoimintajohtaja
Yksityispankki ja varallisuudenhoito
Danske Bank

Info

Noget gik galt.

Warning

Noget gik galt.

Error

Noget gik galt.