Sijoittajat elävät pidempään kuin uskovat
Yksityissijoittajilla on taipumus aliarvioida aikahorisonttinsa, mikä voi ajan mittaan vähentää tuottoa. Danske Bankin ekonomisti Henna Mikkonen selittää, miksi näin on.
Mikä on sinun aikahorisonttisi? Milloin tarvitset rahojasi? Onko sijoitushorisonttisi alle kolme, 3–7, 7–15 vai yli 15 vuotta? Esitämme nämä kysymykset aina sijoitusasiakkaillemme.
Miten sinä vastaisit niihin? Useimmat sanovat tarvitsevansa rahat 3–7 vuoden päästä. Private Banking -asiakkaistamme useimmat kuitenkin vastaavat 7–15 vuotta. Hyvin harvat vastaavat, että heidän sijoitustensa aikajänne on yli 15 vuotta. Pitääkö se paikkansa?
Jotkut luonnollisesti tarvitsevat rahojaan pian, mutta useilla on säästöille käyttöä vasta eläkevuosina. Jos olet 30-vuotias, eläkeikä on paljon kauempana kuin 15 vuoden päässä, joten aikahorisontinkin tulisi olla yli 15 vuotta.
Entä sitten 55-vuotiaat? Tällöin eläkeiän saavuttamiseen kuluu ehkä kymmenen vuotta, joten rahat käytetään 7–15 vuoden päästä. Näin voisi kuvitella, mutta todellisuudessa niin ei ole. Tarkastellaanpa seuraavaksi lukuja.
Tilastojen kertomaa
Tällä hetkellä 55-vuotias voi tilastollisesti odottaa elävänsä 80-vuotiaaksi. Jos säästöjä käytetään tasaisesti eläkevuosien aikana, rahat tarvitaan keskimäärin yli 15 vuoden päästä. Tässäkin tapauksessa sijoituksen aikajänne on siis yli 15 vuotta. Emmekä edes ottaneet huomioon sitä, että useimmat käyttävät rahojaan varoen, koska he eivät tiedä, kuinka pitkään elävät vielä. Keskimääräinen elinajanodotteemme on jo 20 vuoden ajan noussut, ja nousu jatkuu yhä. Lisäksi säästöistä olisi ehkä hyvä jäädä jotakin myös lapsille.
Joillakin asiakkaistamme on niin paljon rahaa, etteivät he ehdi tai halua käyttää niitä itse. Tällöin pääoma tulee säilyttää seuraavia sukupolvia varten, ja sijoitushorisontti on paljon pitempi kuin 15 vuotta, ehkä jopa yli 50 tai 100 vuotta. Se on pitkä aika.
Aikahorisontin merkitys
Aikahorisontti on tärkeä sen vuoksi, että se määrittää, kuinka suuri riski sijoittajan kannattaa ottaa. Jos rahat tarvitaan pian, ne on parasta sijoittaa varmasti. Mutta jos niille on käyttöä vasta monen vuoden päästä, sijoittaja voi ottaa korkeamman riskin ja olla välittämättä markkinoiden muutamia päiviä – tai jopa kuukausia tai vuosia – kestävistä vaikeuksista, sillä pitkällä aikavälillä korkeampi riski tarkoittaa myös korkeampaa tuotto-odotusta.
Osakkeilla menee joinakin vuosina todella huonosti, mutta pitkällä aikavälillä ne tarjoavat huomattavasti joukkolainoja korkeamman tuoton. Yhdysvaltalainen talousprofessori Jeremy Siegel kertoo kirjassaan "Stocks for the Long Run", että yhdysvaltalaisosakkeiden vuotuinen reaalituotto on vuoden 1871 jälkeen ollut keskimäärin 6,8 prosenttia. Joukkolainojen reaalituotto on puolestaan ollut osakkeita vakaampi mutta myös laihempi, 2,8 prosenttia.
Jos sijoittajan aikahorisontti on todella pitkä, ja hän kestää lyhyen aikavälin suuret heilahtelut, kannattaa salkkuun tietysti ottaa paljon osakkeita. Jos sijoitushorisontti on yli 15 vuotta ja riskinottohalukkuus keskitasoa, osakkeiden osuuden on lähtökohtaisesti hyvä olla noin 75 prosenttia. Jos aikajänne on vielä pitempi, esimerkiksi 40–50 vuotta, osakkeiden osuutta voi vielä kasvattaa, sillä pitkällä aikavälillä se kannattaa. Keskustele kuitenkin aina sijoitusasiantuntijasi kanssa ennen sijoituspäätöksen tekoa ja ota selville, sopiiko sijoitus sijoitussuunnitelmaasi.
Henna Mikkonen
Ekonomisti, Danske Bank
Artikkeli on julkaistu 24.11.2015 valmistuneessa Investorview-lehdessä. Tutustu lehteen tästä
