Mitä ihmettä osakemarkkinoilla oikein tapahtuu?
Pääanalyytikko Bo Bejstrup Christensen kertoo, miksi sijoittajan kannattaa juuri nyt pysytellä kentän laidalla.
Viime päivien kehityksen vuoksi osakemarkkinoilla on elokuussa nähty vuoden 2015 toistaiseksi pahimmat iskut. Erityisesti ne ovat osuneet kehittyviin talouksiin, mutta mikään alue, maa tai toimiala ei näytä selviävän vaurioitta. Mitä ihmettä on oikein tekeillä?
Globaali kasvu taittuu
Olemme pienentäneet strategioidemme osakepainoa neutraalitasoille. Nyt kysymys kuuluu, olisiko syytä myydä vieläkin enemmän? Ennen kysymykseen vastaamista on syytä miettiä, miksi osakekurssit ovat laskeneet nyt niin rajusti. Pääsyitä on nähdäksemme kolme: globaalin kasvun taittuminen, Kiinan epävarmuus ja ovella oleva muutos Yhdysvaltain rahapolitiikassa.
Globaali kasvu näyttää nyt hidastuvan. Arviomme mukaan hiipumisen syynä ovat Kiina ja Eurooppa, mutta samalla öljyn hinnanlasku ja Yhdysvaltain dollarin vahvistuminen antavat yhä enemmän syytä olettaa, että kasvu heikkenee hieman myös Atlantin takana. Nämä ovat toki huonoja uutisia, mutta eivät kuitenkaan katastrofaalisia. Euroopassa kasvu hidastuu, koska valuutan pitkään jatkunut kurssilasku ei enää tuo tuulta sen purjeisiin, eikä myöskään öljyn hinnanlaskun vaikutus enää juuri tunnu. Jälleen kerran on kuitenkin syytä korostaa sitä, että terveellä pohjalla oleva pankkijärjestelmä pitää kasvun kahden prosentin tietämissä.
Kiinan tilanteeseen vaikuttaa se, että kasvua etenkin toisella vuosineljänneksellä ruokkinut elvytyskampanja menettää tehoaan. Yhdysvaltain talous kasvaa tällä hetkellä noin kolmen prosentin vauhtia. Se on palaamassa normaalitilaan vuodenvaihteen 2014–15 molemmin puolin koetun öljyn hintašokin ja valuutan vahvistumisen jälkeen. Osakemarkkinoilla ei siis koeta positiivisten tunnuslukujen vyöryä, joka olisi omiaan nostamaan kursseja.
Aina yhtä hämmentävä Kiina
Kiinalaisosakkeiden kurssit ovat jälleen laskussa, ja vaikutus heijastuu nyt koko maailman finanssimarkkinoihin. Äskettäin saadut talousluvut osoittavat jälleen alaspäin, ja lisäksi viranomaiset ovat antaneet ymmärtää, ettei kurssilaskun pysäyttämiseksi kesä–heinäkuussa käynnistettyjä tukitoimia enää toteuteta kovin aktiivisesti. Osana toimenpiteitä viranomaiset keskeyttivät kaupankäynnin monilla osakkeilla ja edesauttoivat suoria osakekauppoja vaarallisen suurten kurssilaskujen torjumiseksi markkinoilla.
Tällaisten toimien aika näyttäisi nyt olevan ohi. Kiina muutti äskettäin valuuttakurssipolitiikkaansa ja päästi juanin heikentymään sen kurssin seurattua dollaria vuosikymmenen ajan. Kun tiedottamista hoidetaan tyypillisen kiinalaiseen tapaan, joka jättää paljon toivomisen varaa, toimenpiteet aiheuttavat jo ennestäänkin sekavassa markkinatilanteessa lisää huolta ja hämmennystä.
Koronnoston aika koittaa ennemmin tai myöhemmin
Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä kielteiseen kehitykseen vaikuttaa mielestämme myös odotettavissa oleva Yhdysvaltain koronnosto. Olemme myöhentäneet ennustettamme maan keskuspankin koronnoston ajankohdasta. Viestimme kuluvalle vuodelle on kuitenkin ollut, että korko nousee ensimmäistä kertaa vuoden 2006 jälkeen. Riippumatta koronnoston ajankohdasta siitä tulee pitkään jatkuneen harvinaisen elvyttävän rahapolitiikan jälkeen eittämättä merkkitapaus, johon asti osakemarkkinat ovat jokseenkin pysähdyksissä.
Arvion tekeminen tulevan koronnoston vaikutuksista on haastavaa. Kaikki eivät nähdäksemme nimittäin edelleenkään yksinkertaisesti usko koronnostoon millään aikavälillä – ja joidenkin mielestä Yhdysvaltain keskuspankki on haksahtamassa pahan kerran ja antamassa alkusysäystä uudelle taantumalle. Vaikka ensimmäistä koronnostoa onkin lykätty, mielestämme on yhä ilmeisempää, että sen toteutuminen on vain ajan kysymys.
Myydäkö lisää vai ostaa – siinä pulma
Kasvu on hiipunut jo hyvän aikaa, ja oletamme yhä, että kyseessä on vain kasvun hiipuminen – ei uusi taantuma. Euroopan pankkijärjestelmä on palannut terveen kirjoihin, mikä varmistaa jatkossakin noin kahden prosentin kasvun.
Kiinassa puolestaan kasvu yltyi viranomaisten ruokkimana suuremmaksi kuin pitkän aikavälin kasvupotentiaali (joka on mielestämme viitisen prosenttia), ja virkavallan nostettua jalan pois kaasulta keinotekoisesti saavutettu toisen vuosineljänneksen kuuden prosentin kasvu notkahtaa alaspäin. Samalla kuitenkin Kiinan asuntomarkkinoiden tilanne on paranemassa erittäin huonon ensimmäisen vuosineljänneksen jälkeen, pankkijärjestelmä on vakaa ja viranomaiset haluavat säilyttää finanssijärjestelmän vakauden.
Yhdysvalloissa asuntomarkkinat eivät ole vielä normalisoituneet, mikä pitää maan kasvun yli 2,5 prosentissa vuoden 2016 loppuun asti. Tätä tosiseikkaa ei muuta yksi eikä useampi koronnosto. Osakemarkkinat ovat siis ylireagoineet.
Kaikesta huolimatta emme kuitenkaan tällä hetkellä ole kasvattamassa osakepainoa strategioissamme. Ensinnäkään meitä ei kiinnosta "putoavan veitsen" tavoittelu. Rajun kurssilaskun leimaamassa nykytilanteessa pysyttelemme mieluiten kentän laidalla. Jos olemme oikeassa eikä kasvun hiipuminen käänny uudeksi taantumaksi, Yhdysvaltain keskuspankin koronnosto on aivan kulman takana. Se taas ei ole omiaan tukemaan osakemarkkinoiden pitkäkestoista myönteistä kehitystä. Koska sijoitushorisonttimme salkkujen lyhytaikaisessa (taktisessa) mukauttamisessa on 3–12 kuukautta, pidämme toistaiseksi kiinni nykyisistä asemistamme. Mitä lähemmäs kasvun pohjakosketus ja väistämätön koronnosto tulevat, sitä todennäköisemmin alamme jälleen ostaa osakkeita. Sen aika ei kuitenkaan ole vielä.
