Miltä kehittyvien markkinoiden tulevaisuus näyttää?

Kehittyvillä markkinoilla on viimeisen neljän kuukauden aikana nähty aikamoinen myrsky. Noustuaan alkuvuonna euromääräisesti yli 20 prosenttia huhtikuun alkuviikoille, on sen jälkeen pyyhitty pois koko alkuvuoden tuotto ja vielä hieman lisää. Tappioita on tullut sekä osakemarkkinoilta että valuutoista. Mistä siis on kyse?
 
Pitkän aikavälin kasvunäkymät
Selitystä on syytä hakea sekä pitkän aikavälin taustakehityksestä että lyhyen aikavälin tapahtumista. Kun 2000-luvun alun hulluja vuosia tukivat globalisaatio ja kansainvälisen kaupan raju kasvu, länsimaiden ja joidenkin kehittyvien talouksien velkaantuminen sekä Kiinan urbanisoituminen ja rakennusbuumi (johtaen raaka-aineiden hintojen nopeaan nousuun), ovat nuo tekijät ehdottomasti heikentyneet. Nyt kasvumalleja kehittyvissä talouksissa joudutaan miettimään uudestaan. Kasvussa tulee olemaan runsaampaa hajontaa, ja hidastunut kasvu nostaa esiin tekemättä jätetyt uudistukset ja instituutioiden heikkouden.
 
Takatuulen heikentyminen ei kuitenkaan tarkoita, etteikö onnistumiselle ole tilaa ja etteikö kasvua olisi. Kyllä on, oikeilla toimenpiteillä ja oikeilla toimialoilla. Kasvua tukevat pitkän aikavälin tekijät, kuten työvoiman kasvu ja tuottavuuden kohentuminen, eivät ole poistuneet. Kasvu vain ei tule olemaan yhtä helppoa kuin 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Uudessa ympäristössä myös sijoitusmarkkinoiden ja valuuttojen voi odottaa heiluvan voimakkaammin ja ympäristö on otollinen spekulaatioille ja kauhuskenaarioille. Näille ei kuitenkaan pidä antaa liikaa painoarvoa.

Lyhyen aikavälin heiluttajat
Lyhyen aikavälin tekijät kurssilaskulle liittyvät lähinnä Kiinaan, mutta myös Yhdysvaltoihin ja sen keskuspankin rahapolitiikkaan (koronnosto-odotukset heikentävät kehittyvien maiden valuuttoja). Lisäksi maakohtaisia ongelmia on noussut pintaan mm. Brasiliassa, Malesiassa, Turkissa ja Thaimaassa, Venäjää unohtamatta. Kiinassa viimeisin vaihe osakemarkkinoiden laskussa on tapahtunut samaan aikaan, kun maa devalvoi valuuttansa, renminbin, noin kolmella prosentilla dollaria vastaan ja Kiinasta julkistettiin heikot teollisuuden odotukset. Nämä liikkeet käynnistivät spekulaation, että Kiinan talouskasvu on hidastunut nopeasti ja että todellisuudessa talous on heikommassa kunnossa kuin mitä viralliset tilastot antavat ymmärtää. Devalvoiminen käynnisti muualla kehittyvissä talouksissa, erityisesti Aasiassa valuuttojen heikentymiskierteen.

Devalvoiminen ja valuutan arvon määräytymismekanismin muutos olisi kuitenkin syytä nähdä osana Kiinan reformiohjelmaa, markkinoiden roolin vahvistamista talouden resurssien allokoinnissa ja pyrkimystä saada renminbi osaksi Kansainvälisen Valuuttarahaston SDR-koria. Kiina onkin viimeisen kahden vuoden aikana määrätietoisesti vapauttanut rahoitusjärjestelmänsä sääntelyä, ja valuutan (ja myöhemmin pääomaliikkeiden) osittainen vapauttaminen kuuluu odotettuihin toimenpiteisiin.

Mitä meillä on edessä?
Mielestämme maailmantalouden kokonaiskuvassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta heikompaan. Kiinan talousmalli on läpikäymässä muutosta pois investointivetoisesta kohti kulutusvetoista taloutta ja sikäli myös talouskasvuprosentit tulevat asteittain laskemaan nykyiseltä noin seitsemän prosentin tasolta vaikuttaen raaka-aineiden kysyntään. Tyypillisesti olemme sijoitusmarkkinoilla nähneet vuosittain välillä rajujakin korjausliikkeitä. Keskuspankkien harjoittama nollakorkopolitiikka, sijoitusvarallisuuksien kasvu ja kaupankäynnin koneellistuminen voivat suurentaa liikkeitä sijoitusmarkkinoilla. Mielestämme syytä paniikkiin ei ole, ja tämä on jälleen yksi sijoitusmarkkinoiden korjausliike.


Helsingissä 28.8.2015

Antti Raappana
salkunhoitaja, Danske Invest