DelClose

Kreikka ei todennäköisesti lähde eurosta

Danske Investin pääanalyytikko Bo Bejstrup Christensen uskoo Kreikan kriisiin löytyvän ratkaisun, joka saa eurooppalaiset osakkeet nousuun.

Sen jälkeen, kun Kreikka sai uuden hallituksen tammikuussa, olemme saaneet todistaa historiallisiin mittasuhteisiin noussutta hullunmyllyä. Takaraja toisensa jälkeen on ohitettu, ja huippukokoukset ovat päättyneet tuloksettomina.

Nyt Kreikan rahat alkavat kuitenkin loppua. Sen vuoksi tilanne kiristyy, ja kaikki osapuolet jyrkentävät lausuntojaan. Onkin syytä kysyä, lähteekö Kreikka eurosta.

Meidän mielestämme ei, ja siihen on kolme painavaa syytä.

Ensinnäkin Kreikan talous romahtaisi, jos se lähtisi yhteisvaluutasta. EKP:n pääjohtaja Mario Draghi kertoi viime viikolla, että keskuspankki rahoittaa Kreikan pankkijärjestelmää summalla, joka vastaa 65 prosenttia maan BKT:sta. Syynä mittavaan rahoitukseen on, että kreikkalaiset tallettajat nostavat euromääräisiä talletuksiaan nopeaan tahtiin maan pankeista. Tallettajat pelkäävät sekä siirtymistä uuteen kreikkalaiseen valuuttaan että mahdollisia talletusten nostorajoituksia. Siksi kreikkalaisten pankkien täytyy kääntyä EKP:n puoleen voidakseen varmistaa päivittäisiin toimintoihin tarvittavan maksuvalmiuden. Pankit ovat käyttäneet maksuvalmiutta muun muassa ostaakseen Kreikan valtion velkasitoumuksia ja obligaatioita.

Jos Kreikan valtio päättää jättää velvoitteensa hoitamatta rahan puutteen vuoksi, tulee maan pankeista nopeasti maksukyvyttömiä. Tällöin EKP ei voi juridisista syistä rahoittaa niitä, minkä seurauksena maan koko pankkijärjestelmä kaatuisi. Tavallinen rahaliikenne, kuten ostosten ja laskujen maksaminen sekä automaattinostot eivät sen vuoksi enää onnistuisi. Lyhyesti sanottuna Kreikan talous romahtaisi. Kreikkalaiset poliitikot tietysti tietävät tämän.

Ei omaa setelipainoa
Toinen syy on käytännöllinen. Oletetaan, että Kreikka ratkaisee ensimmäisen ongelman ja ottaa käyttöön uuden valuutan. Miten sen arvo määritettäisiin? Mikä olisi sen arvo ulkomailta ostettaessa? Ja kuka luottaisi siihen? Parhaassakin tapauksessa hyvin harvat, todennäköisesti eivät edes itse kreikkalaiset.

On syytä muistaa, että Kreikka tuo yli 99 prosenttia tarvitsemastaan öljystä. Se ei tuota itse edes kaikkia tarvitsemiaan perustarvikkeita kuten lääkkeitä. Vielä sitäkin käytännönläheisempi syy on, että setelit on painettava ja kolikot lyötävä, ja lopputuloksen on oltava tarpeeksi korkealaatuinen, jotta väärennyksiltä vältyttäisiin. Siihen Kreikassa ei pystytä, sillä siellä ei ole tarvittavaa tekniikkaa ja tuotantokoneistoa. Setelit ja kolikot on sen vuoksi ostettava uudella valuutalla, jonka ostovoima on ulkomailla rajallinen.

Eli jos Kreikka lähtisi eurosta ja ottaisi käyttöön uuden valuutan, se ei pystyisi hankkimaan tarpeeksi öljyä ja lääkkeitä eikä edes valuutan käyttöönottoon tarvittavia kolikoita ja seteleitä. Lopputulos on selvä – Kreikan valtio romahtaisi täydellisesti.

Kolmas syy on puhtaasti poliittinen. Uudet mielipidemittaukset Kreikassa osoittavat, että 75–80 prosenttia väestöstä haluaa pysyä eurossa ja EU:ssa.

Eräs toinen vastikään tehty mielipidetutkimus kertoo puolestaan, että jos kreikkalaisten tulisi valita EU:n ja Kreikan velkojien tekemän ehdotuksen ja eurosta lähtemisen välillä, noin 50 prosenttia valitsisi ulkopuolisten ehdotuksen. Vain noin neljännes vastaajista haluaisi erota yhteisvaluutasta. Pääministeri Tsipras toimisi siis kansan enemmistön tahtoa vastaan, jos hän ei pyrkisi löytämään ratkaisua ja pitämään maata eurossa.

Luotottajien näkökulma
Kreikan tilannetta ulkopuolelta tarkasteltaessa esiin nousee kolme tekijää.

Ensimmäinen on Kreikan maantieteellinen sijainti. Jos Kreikan valtio romahtaa, sitä seuraa myös sosiaalisten olosuhteiden romahdus. Tämä muodostaa suuren riskin, sillä alue on jo ennestään räjähdysherkkä Pohjois-Afrikan ja Lähi-idän tilanteen sekä pakolaisvirtojen vuoksi. Epävakaa Itä-Eurooppakaan ei ole kaukana.

Mielestämme on myös epätodennäköistä, että Euroopan johtavat poliitikot Merkel mukaan lukien haluavat jäädä historiaan johtajina, jotka eivät pystyneet pitämään euroaluetta koossa.
Lopuksi on muistettava, että Kreikka on euroalueen köyhimpiä maita.

Näistä syistä arvelemme, että molemmilla osapuolilla on sekä sisä- että ulkopoliittisista syistä painetta löytää ratkaisu.

Yhteenvetona voidaan todeta, että Kreikan puolella on painavia taloudellisia, sosiaalisia ja valtiollisia syitä etsiä kompromissiratkaisu. Neuvottelupöydän toisella puolella ratkaisun löytämisen ja Kreikan eurossa pitämisen puolesta puhuvat uskoaksemme hyvin painavat poliittiset ja sosiaaliset tekijät.

Mitä tällä hetkellä tapahtuu?
Haluamme ensimmäiseksi korostaa, että meillä ei tietystikään ole sisäpiirin tietoa asiasta, vaan olemme tilanteen kehittymisestä yhtä hämmentyneitä kuin muutkin. Yleistäen voisi sanoa, että Kreikka pelaa kaksilla korteilla. Kreikan kansa tuntee itsensä tallatuksi ja loukatuksi. He haluavat johtajan, joka taistelee vastaan. Ja sen Tsipras kyllä tekeekin! Kun kompromissi väistämättä lopulta tehdään, voi Tsipras ainakin palata äänestäjiensä luo ja sanoa, että on valittava tämän ja täyden kaaoksen väliltä.

Mitä tapahtuu seuraavaksi?
Kuten viime kuukaudet ovat osoittaneet, molemmat osapuolet pystyvät keksimään loputtomasti prosessia pitkittäviä väliaikaisia ratkaisuja ja aukkoja lainsäädännössä.

Sen vuoksi on myös vaikea hahmottaa, mikä on lopullinen takaraja. Mutta etenkin kreikkalaisten jyrkemmät lausunnot kertovat, että tie on kohta käyty loppuun, ja ratkaisun löytäminen on väistämätöntä.

Siihen asti Euroopan rahoitusmarkkinoiden on kuitenkin tultava toimeen epävarmuuden kanssa. Vaikka Kreikan eurosta lähdön todennäköisyydestä on monenlaisia on arvioita, olemme yhä sitä mieltä, että se on hyvin epätodennäköistä.

Osakemarkkinat sopeutuvat
Vaikka todennäköisyys onkin pieni, on kuitenkin yhä mahdollista, että Kreikka jättää euron. Historia osoittaa, että tiukoissa tilanteissa tehdään helposti vääriä päätöksiä. Tsiprasilla on edessään valtava haaste, sillä osa kansanedustajista vastustaa kaikkia yrityksiä löytää ratkaisu Kreikan velkojien kanssa.

Lyhyellä aikavälillä odotamme siis epävakauden lisääntyvän. Mutta kun ratkaisu löydetään, rauha palaa markkinoille. Sen jälkeen markkinoiden huomio siirtyy Euroopan tämänhetkiseen yli kahden prosentin kasvuun. Jos olemme oikeassa siinä, että pääasiassa terveemmän pankkisektorin vetämä kasvu pysyy noin kahdessa prosentissa, niin Euroopan rahoitusmarkkinat korjaantuvat ajan myötä ja eurooppalaiset osakkeet alkavat taas nousta syksyn aikana ja vuoden 2016 alussa.
 

Info

Noget gik galt.

Warning

Noget gik galt.

Error

Noget gik galt.