DelClose

Korkojen on pakko nousta

Korot eivät tuota mitään. Senhän kaikki ovat tietäneet jo pitkään. Jos jotain pientä tuottoa onnistuukin saamaan...

Korot eivät tuota mitään. Senhän kaikki ovat tietäneet jo pitkään. Jos jotain pientä tuottoa onnistuukin saamaan, inflaatio syö ostovoiman nopeasti. Varsinkaan valtionlainat eivät tuota, sillä kaiken lisäksi valtioiden velkaantuminen on sillä tasolla, että sijoittaja vääjäämättä joutuu varojensa yli eläneiden tuhlareiden maksumieheksi ­— sijaitsevat valtiot sitten etelässä tai pohjoisessa.

Näinhän meille on annettu ymmärtää finanssikriisin puhkeamisesta alkaen. Kuitenkin korko-omaisuusluokkien tuotot ovat olleet erinomaisia riskittömimpiä valtionlainoja myöden. Huoli työllisyydestä ja talouden rattaiden pysähtymisestä on saanut keskuspankit reagoimaan ennennäkemättömällä tavalla ja painamaan reaaliset markkinakorot rahapolitiikkansa avulla jopa negatiivisiksi. Tällaisessa maailmassa korothan eivät voi kuin nousta, eikö vaan?

Emme tosiaankaan elä historian valossa ”normaalia aikaa”. Kuinka kauan epänormaalien aikojen tulisi sitten jatkua, jotta voidaan puhua vielä epänormaalista. Ovatko Japanin korot edelleen epänormaalin alhaalla? Missä menee raja, jolloin epänormaali muuttuu ”uudeksi normaaliksi”? Tällä termillähän on huono kalskahdus, yleensähän uuteen maailmaan ja sääntöihin uskominen finanssimarkkinoilla on päättynyt huonosti.

On totta, että kulutuksen siirtämisestä tulevaisuuteen vaaditaan korvaus, eli negatiivisessa reaalikorossa ei rationaaliselle sijoittajalle ole mitään järkeä, ellei sitten kyse ole vieläkin huonomman tuleman pelosta. Vääjäämättä myös regulaation lisääntymisellä on osansa seurauksissa. Osa ammattimaisista toimijoista kuten pankit ja eläkerahastot ovat pakotettuja hajauttamaan sijoituksiaan myös ”riskittömiin” korkoinstrumentteihin lähes tuottotasosta riippumatta. Voisiko kuitenkin osasyynä olla myös se, että maailma on oikeasti muuttunut ja vaadittu riskipreemio laskenut keskuspankkien pumppaaman likviditeetin etsiessä kotia?

Oli kyseessä sitten ”epänormaali” tai ”uusi normaali”, korkosijoittajalle aika on rahaa ja nykyisten epätasapainojen korjaamiseen menee aikaa vuosia päättäväiselläkin rahapolitiikan kiristämisellä. Tähän eivät keskuspankit kuitenkaan taida olla halukkaita tai kykeneviä globaalissa kilpailussa, elleivät talouden fundamentit lähde jostain nyt vaikeasti nähtävissä olevasta syystä positiiviseen kierteeseen. Eli ei se korkojen merkittävä nousu taida välttämättä olla ihan seuraavan kulman takana. Ja kyllä sijoittajalle löytyy niitäkin korkotuotteita, joista voi odottaa positiivista reaalituottoa. Ainakin vielä.

Danske Capitalin Senior Portfolio Manager Tomi Suonpään vieraskynä-kirjoitus julkaistiin tänään Kauppalehden internetsivuilla.


Kauppalehti: Korkojen on pakko nousta

Info

Noget gik galt.

Warning

Noget gik galt.

Error

Noget gik galt.