Del

Ilmastonmuutos muuttaa taloutta

Pariisissa pidetään parhaillaan suurta COP 21 -ilmastokokousta, jossa maailman johtajat tavoittelevat sopua kunnianhimoisesta ilmastosopimuksesta. Ilmastotavoitteet vaikuttavat myös sijoittajiin.

Maapallon ilmasto ei ole muuttumaton. Tutkimuksissa on todettu, että maapallon historiassa ilmasto-olot ovat vaihdelleet huomattavasti sekä alueittain että koko maailman mittakaavassa. Otetaan esimerkiksi jääkaudet. Jääkausi on pitkä ajanjakso, jona keskilämpötila laskee, ja sen seurauksena napajäätiköt kasvavat. Veiksel-jääkaudeksi kutsuttu edellinen jääkausi päättyi noin 9 600 eaa. Tutkijat arvioivat, että kaikkiaan jääkausia on ollut noin kymmenen prosenttia 2,3 miljardista viime vuodesta. Voi olla vaikea kuvitella, että suuri osa maapallosta on ollut jään peitossa, mutta ilmastonmuutokset ovat tehneet planeetastamme valkoisemman ainakin viisi kertaa.
 
Viime vuosikymmeninä ilmastonmuutokseen on liitetty kasvihuonekaasut, ympäristöpolitiikka ja kestävä kehitys. Toisin kuin jääkaudella keskilämpötila on nyt nousemassa. YK:n ilmastopaneelin IPCC:n mukaan maapallon keskilämpötila nousi viime vuosisadalla 0,6 astetta. IPCC on todennut kehityksen johtuvan ihmisten toiminnasta ja maapallon lämpenevän vielä lisää, jos kehitystä ei jarruteta. Ilmastopaneeli pitää suurimpana syypäänä nykyiseen ilmastonmuutokseen kasvihuonekaasu hiilidioksidin eli CO2:n päästöjä, jotka ovat peräisin hiiltä sisältävien materiaalien polttamisesta. Tällaisia ovat esimerkiksi fossiiliset polttoaineet hiili ja öljy.
 
Vaikka 0,6 asteen nousu keskilämpötilassa kuulostaa pieneltä, sen seuraukset näkyvät jo ympäri maailmaa. Esimerkiksi Etelämantereen jäätiköt sulavat, ja niiden sulamisvedet nostavat maailman merien pintaa. Myös äärimmäiset sääilmiöt ovat yleistyneet.
 
”Sijoittajan silmin katsottuna ilmastonmuutos on megatrendi, sillä sen seurauksena syntyvät ongelmat eivät katoa itsekseen. Koskaan ei ole myöskään ollut näin paljon poliittista tahtoa ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen seurausten vähentämiseksi”, toteaa Ben Wicks. Hän on salkunhoitaja suuressa brittiläisessä Schroders-omaisuudenhoitoyhtiössä, joka neuvoo Danske Investiä ilmastosijoituksissa.
 
Uhka maailmantaloudelle
Ilmastonmuutos on tänä vuonna korkealla eri ministeriöiden asialistalla, mikä on suuri muutos muutaman vuoden takaiseen verrattuna. Pelkästään tänä vuonna Yhdysvaltojen Barack Obama, Kiinan Xi Jinping, Saksan Angela Merkel ja Intian Narendra Modi ovat julkisesti ilmaisseet huolensa maapallon ilmaston tulevaisuudesta.
 
Valtionjohtajien lisäksi sama viesti on kuultu tänä vuonna useilta vaikutusvaltaisilta tahoilta, kuten YK:n pääsihteeri Ban Ki-moonilta, Maailmanpankin pääjohtaja Jim Yong Kimiltä sekä Kansainvälisen valuuttarahaston johtaja Christine Lagardelta. Lagarden mukaan keskilämpötilan nousu voi olla jopa suurin maailmantaloutta uhkaava tekijä 2000-luvulla.
 
Omaisuudenhoitoyhtiö Schroders julkaisi tänä vuonna The impact of climate change on the global economy -raportin, jossa keskilämpötilan nousun ennustetaan pienentävän talouskasvua muun muassa siksi, että sen seurauksena infrastruktuuri kärsii vahinkoja, tuottavuus pienenee ja valtavat pakolaisvirrat lähtevät liikkeelle.
 
”Keskilämpötilan noustessa laajoista alueista ympäri maailmaa voi tulla ihmisasutukseen ja maanviljelyyn kelpaamattomia. Tällöin elintarvikkeiden hinnat voivat nousta, sillä sama määrä elintarvikkeita on tuotettava entistä pienemmällä alueella”, Schrodersin raportissa todetaan.
 
Vihertyvä maailmantalous
Tilanne on kuitenkin vielä kaukana pahimmista tuomiopäivän ennusteista. Viime vuosi oli historiallinen, sillä konsulttiyhtiö PricewaterhouseCoopersin (PwC) mukaan kasvihuonekaasujen päästöt alenivat 2,7 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, vaikka maailmantalous kasvoi noin kolme prosenttia. Ensimmäisen kerran yli neljään vuosikymmeneen päästöt alenivat talouden kukoistaessa. Vaikka kehitys kulkeekin nyt oikeaan suuntaan, vauhti ei PwC:n mukaan vielä riitä siihen, että YK:n tavoite maapallon keskilämpötilan noususta korkeintaan kahdella asteella esiteolliseen aikaan verrattuna voitaisiin saavuttaa. PwC arvioi, että tavoitteeseen pääsemiseksi kasvihuonekaasujen päästöjen pitäisi laskea vuosittain 6,3 prosenttia.
 
Tämä vaatisi maailman suurimpien talouksien yhteistä ponnistusta, mikä ei ole aiemmin onnistunut. Euroopan maat ovat yleensä olleet edelläkävijöitä ympäristöasioissa, kun taas suuret päästöjen aiheuttajat Yhdysvallat ja Kiina eivät ole halunneet sitoutua liian tiukkoihin kasvihuonekaasujen päästörajoihin. ”Uutta on kuitenkin se, että sekä Kiinan että Yhdysvaltojen hallitukset ovat alkaneet asettaa kunnianhimoisia ilmastotavoitteita. Ratkaisujen etsimiseen on vahva tuki sekä poliittisesti että kansan taholta”, toteaa Richard Chatterton, joka toimii markkina-analyytikkona maailman energiasektoria analysoivassa Bloomberg New Energy Financessa.
 
Energiasektori tarvitaan mukaan
Energiasektori tuottaa fossiilisia polttoaineita käyttämällä yli kaksi kolmasosaa koko maailman kasvihuonekaasujen päästöistä.
 
”YK:n pitkän aikavälin tavoitetta ei voida saavuttaa ilman energiasektorin osallistumista. Alan uudistaminen onnistuu vain, jos tulevaisuuden suurista linjoista tehdään selkeä päätös”, sanoo Christina Hood, joka työskentelee energia-analyytikkona Kansainvälisessä energiajärjestössä IEA:ssa.
 
IEA julkaisee joka vuosi World Energy Investment Outlook -katsauksen, jossa se arvioi energiasektorin investointinäkymiä. Uusimmassa katsauksessaan IEA arvioi, että uusiin energialähteisiin ja tuotannon tehostamiseen on vuoteen 2035 mennessä investoitava 48 000–53 000 miljardia dollaria, jotta keskilämpötilan nousu pysyy korkeintaan kahdessa asteessa. Tämä avaa mahdollisuuksia pitkän tähtäimen sijoittajalle.
 
Lue koko artikkeli Investorview-lehden sähköisestä versiosta.

Info

Noget gik galt.

Warning

Noget gik galt.

Error

Noget gik galt.