Del

Venäjä mukautuu varovaisesti uuteen aikakauteen

Osalla Venäjän taloutta menee yllättävän hyvin maan mukautuessa uuteen todellisuuteen, analysoi Danske Invest Russia -rahaston salkunhoitaja Olga Karakozova.

Koska EU:n ja USA:n Venäjälle asettamat pakotteet sen paremmin kuin Venäjän asettamat vastapakotteetkaan eivät todennäköisesti pääty lähitulevaisuudessa, paikallinen tuotanto kukoistaa tietyillä Venäjän talouden aloilla. Venäjä sopeutuu uuteen todellisuuteen eli elämään pakotteiden, erittäin matalan öljyn hinnan ja valtavasti heikentyneen valuutan kanssa.
 
Vaikka monet sijoittajat aivan oikein näkevät ennen kaikkea Venäjän monet haasteet, on myös tärkeää ottaa huomioon maan talouden siirtymätila.
 
Vauhtia paikalliseen tuotantoon
Näemme ensimmäisiä merkkejä siitä, että osassa Venäjän taloutta tapahtuu varovaista parantumista. Viimeisimpien tietojen mukaan julkisen sektorin nimellispalkkojen kohoaminen Venäjällä on pysähtynyt, ja on nähtävissä merkkejä siitä, että ihmiset luottavat enemmän ruplaan kuin aiemmin. He säästävät ja kuluttavat ruplissa, kun aiemmin he käyttivät ulkomaisia valuuttoja. Kotitaloudet myös seuraavat tarkemmin tuloja ja menojaan.
 
Mielestämme tämä taloudessa tapahtunut muutos on ensiarvoisen tärkeä paikallisten yritysten kannalta. Niitä auttaa myös tuonnin kutistuminen, mikä puolestaan johtuu Venäjän vastapakotteista, jotka maa on asettanut vastauksena EU:n ja USA:n vuonna 2014 asettamille pakotteille. Julkisen sektorin nimellispalkkojen kasvun pysähtyminen puolestaan auttaa maan julkisen sektorin tilannetta.
 
Vastapakotteiden osittaista elintarvikkeiden tuontikieltoa paikkaavan paikallisen tuotannon kasvu on edistänyt teollisuustuotantoa, ja monet alat ovat käyneet kannattaviksi, vaikka yksityinen kulutus onkin vielä heikkoa. Vähenevän inflaation odotetaan osaltaan lisäävän kulutusta. Toukokuussa inflaatio laski 7,3 prosenttiin vuoden 2015 maaliskuun 16,9 prosentista. Tämän johdosta Venäjän keskuspankin pitäisi kyetä jälleen aloittamaan korkokannan laskeminen, mikä saisi ihmiset kuluttamaan enemmän ja yritykset vihdoin käyttämään kertyneitä voittojaan investointeihin.
 
Venäjän ulkoisen velan tilanne on myös suhteellisen terveellä pohjalla, osittain ruplan heikkenemisen ansiosta. Näin on voitu täyttää öljyn hinnan laskun jättämää aukkoa maan budjetissa. EU:n ja USA:n asettamien pakotteiden vuoksi venäläiset arvopapereiden liikkeeseenlaskijat eivät ole alkuvuoden 2014 jälkeen päässeet ulkomaisille markkinoille, jolloin niiden on ollut pakko merkittävästi pienentää velkojaan. Maan ulkoinen velka on pienentynyt vuoden 2014 alun 730 miljardista dollarista 516 miljardiin dollariin.
 
Tuonti kutistuu
EU:n pakotteet asetettiin 31.7.2014 alun perin yhdeksi vuodeksi vastauksena Venäjän toimille Itä-Ukrainassa. Joulukuussa 2015 Euroopan unionin neuvosto jatkoi Venäjän vastaisia pakotteita 31.7.2016 asti. Pakotteet muun muassa rajoittavat joidenkin venäläisten yritysten ja pankkien mahdollisuuksia saada luottoja, ja EU on jäädyttänyt varoja ja evännyt viisumeita. Venäjän kanssa käytyjä kahdenvälisiä neuvotteluja viisumivapaudesta on myös pantu jäihin ja useita muita neuvotteluja on peruttu, kuten neuvottelut Venäjän liittymisestä OECD:hen ja Kansainväliseen energiajärjestöön. Yhdysvallat on asettanut Venäjälle samantapaisia pakotteita kuin EU.
 
Vastauksena pakotteisiin Venäjä kielsi vuonna 2014 tuoretuotteiden tuonnin monista länsimaista, ja maa on käynnistänyt useita tuontia korvaavia ohjelmia, joiden tavoitteena on tehostaa paikallista tuotantoa ja lisätä kuluttajien valinnanvaraa. Ohjelmat ovat jo auttaneet maan teollisuutta ja kuluttajia siirtymään kotimaisten tuotteiden ja palvelujen käyttöön, ja pelkästään viime vuonna Venäjän tuonti väheni 36 prosenttia.
 
Tämä koskee esimerkiksi valmistus- ja maataloussektoreita, jotka ovat kasvussa meneillään olevan tuonnin korvaamisen ansiosta. Elintarvikkeiden ja kemianteollisuuden tuotanto jatkaa myös kohentumistaan, kun Venäjän elintarvikkeiden tuontiin kohdistuvat vastatoimet edistävät kotimaista tuotantoa. Muutkin alat saattavat elpyä kutistuvaa tuontia korvatessaan.
 
Lihaa tuotettiin Venäjällä huhtikuussa 15 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin, ja juuston tuotanto kasvoi samana aikana 4 prosenttia. Myös kankaiden tuotanto Venäjällä oli huhtikuussa kasvanut 17 prosenttia vuoden takaisesta, kun taas mattojen tuotanto oli kasvanut 40 prosenttia. Väriaineiden, synteettisten kuitujen ja raskaan teollisuuden tuotteiden, kuten traktorien ja veturien, tuotanto on myös kasvanut voimakkaasti.
 
Maataloustuotteiden tuonti Venäjälle on vastapakotteiden myötä vähentynyt merkittävästi, mikä on puolestaan ollut ikävä uutinen EU:n maataloustuottajille. Vaikka Venäjällä on paljon viljelyskelpoista maata, se on ennen vastapakotteita tuonut jopa 70 prosenttia elintarvikkeistaan. Luku on nyt pudonnut noin 30 prosentin paikkeille.
 
Huomattavimpia esimerkkejä tuonnin korvaamisesta on maan siipikarjan tuonti. Viime vuonna Venäjälle tuotiin vain 9 prosenttia sen käyttämästä siipikarjasta, kun vastaava luku vuonna 2013 oli 26 prosenttia. Samoin maa toi viime vuonna 8 prosenttia porsaanlihasta, kun vuonna 2013 tuonti oli 22 prosenttia, ja viime vuonna Venäjälle tuotiin vain 6 prosenttia maassa kulutetusta juustosta, kun tuonnin osuus ennen vastapakotteita oli 31 prosenttia.
 
Työvoimakustannukset Venäjällä pienemmät kuin Kiinassa
Kotimainen tuotanto on myös hyötynyt Venäjän hallituksen toimista, kuten yritysten voittojen verotuksen pienentämisestä tai poistamisesta kokonaan, paikallisista kehitysohjelmista ja korkotuesta. Venäjän valuutan heikkeneminen on nyt luonut maan yrityksille erittäin kilpailukykyisen kustannusrakenteen. Kun ruplan arvo dollariin nähden on puolittunut, työvoimakustannukset Venäjällä ovat nyt pienemmät kuin Kiinassa.
 
Vaikkei se todennäköisesti saakaan ulkomaisia yrityksiä siirtämään tuotantoaan Venäjälle, missä taloudella, infrastruktuurilla ja toimitusketjulla on edelleen haasteita, esimerkiksi maan suurin lihan ja sokerin tuottaja Rusagro aikoo aloittaa porsaanlihan viennin Kiinaan vuonna 2018, kun taas suurin siipikarjan tuottaja Cherkizovo on jo aloittanut viennin Lähi-itään.


Katse sähköiseen maksamiseen ja päivittäistuotteisiin
Kun tarkastellaan kokonaiskuvaa ja Venäjän mukautumista talouden muutoksiin, pidämme kotimaisia osakkeita etusijalla. Aiomme pitää silmällä yrityksiä, jotka ovat riippuvaisia kotimaan kulutuksesta, kuten tietotekniikka-, kulutustavara- ja rahoitusalan yrityksiä. Nämä alat saattavat hyötyä talouden vilkastumisesta, alemmasta inflaatiosta ja alemmista koroista vuoden jälkipuoliskolla.
 
Kotimaan kulutuksesta riippuvaiset alat saattavat myös hyötyä kasvusta, jota vauhdittaa monien Venäjällä toistaiseksi vain vähän levinneiden tuotteiden ja palvelujen yleistyminen. Kehittyvänä markkina-alueena monien tuotteiden ja palvelujen markkinoiden koko on Venäjällä selvästi länsimaita pienempi. Se kuitenkin kehittyy, mutta monissa tapauksissa länsimaihin verrattavan tason saavuttaminen vie monia vuosia.
 
Hyvänä esimerkkinä tästä on se, että Venäjän talous perustuu edelleen erittäin pitkälle käteismaksuihin. Nykyisin noin 80 prosenttia maksuista tehdään käteisellä. Monissa länsimaissa käteismaksujen osuus on nykyisin enää noin 20 prosenttia. Uskomme, että sähköisen maksamisen alalla tapahtuu väistämättä voimakasta kasvua.
 
Uskomme tulevaisuudessa tapahtuvan voimakasta kasvua myös elintarvikkeiden vähittäiskaupassa. Venäjällä päivittäistavaroiden markkinat ovat hyvin pirstalaiset, ja vanha vähittäismyynnin malli paikallisine toreineen ja pienine kioskeineen vastaa edelleen suuresta osasta markkinoista. Tämä toiminta kuitenkin kutistuu ja tekee tilaa nykyaikaisemmille super- ja hypermarketeille.
 
Jos vertaamme Venäjää Saksan ja Isoon-Britanniaan, niissä päivittäistavaroiden markkinoiden kokonaisarvo on suunnilleen sama, mutta Saksassa ja Isossa-Britanniassa nykyaikaisten myymälöiden osuus on noin 90 prosenttia kokonaisvolyymistä, kun vastaava luku Venäjällä on vain 64 prosenttia. Vain joitakin vuosia sitten tämä luku oli vielä paljon pienempi, ja uskomme, että meneillään oleva yhdentyminen takaa Venäjän vähittäismyyntisektorin kasvun tulevina vuosina.
 
Loppua pakotteille ei näkyvissä
Kaikkia osapuolten asettamia pakotteita ei ilmeisesti tulla lähitulevaisuudessa purkamaan. Moskovan mukaan Venäjän pääministeri Dmitri Medvedev on hiljattain pyytänyt hallitukseltaan ehdotuksia maan asettaman elintarvikkeiden tuontikiellon jatkamiseksi vuoden 2017 loppuun saakka, jotta Venäjän maataloussektori voisi tehdä pitkän aikavälin investointeja. Pääministerin mukaan vastapakotteet auttavat venäläisiä maatalousalan yrityksiä, ja niiden ansiosta yritykset kykenevät täyttämään venäläiskuluttajien tarpeet ilman tuontia Euroopasta. Saksan liittokansleri Angela Merkel on myös hiljattain sanonut, että on liian aikaista puhua Venäjälle asetettujen pakotteiden purkamisesta. Pakotteiden jatkuessa Venäjän talous näyttää jatkavan kehittymistä hyvässä ja pahassa.

 

Info

Noget gik galt.

Warning

Noget gik galt.

Error

Noget gik galt.