Del

Suomessa kertyy kallista käteistä pankkiin

Vaikka pankkien säästöille maksamat korot ovat pohjalukemissa, suomalaistalouksilla on yhä suuria summia pankkitileillään. Sen vuoksi suomalaisten omaisuuden arvo ei ajan oloon kasva niin paljon kuin voisi.

Suomalaiset pitävät käteisestä. Vaikka tilien talletuskorot ovat viime vuosina laskeneet lähelle nollaa, suomalaiset pitävät pankkitileillään suuria summia. Tilastokeskuksen tiedot osoittavat, että suomalaistalouksilla oli viime syyskuun lopussa 79,4 miljardia euroa suomalaisten pankkien tileillä, mikä on 27,3 miljardia enemmän kuin kymmenen vuotta aiemmin. Jokaisella yli 18-vuotiaalla suomalaisella on pankissa siis keskimäärin noin 18 000 euron säästöt, ja monien tileillä rahaa makaa todennäköisesti vielä paljon enemmän.
 
”Säästössä olevien käteisvarojen määrän kasvu voi johtua muun muassa siitä, että ihmiset haluavat kasvattaa taloudellista puskuriaan tai pelkäävät rahoitusmarkkinoiden kurssilaskuja. Käteinen voi kuitenkin pitkän päälle tulla kalliiksi”, johtaja Susanna Miekk-oja Danske Bankin Varallisuudenhoidosta selittää.
 
Hänen mukaansa liian suurien summien pitäminen pankkitilillä on pitkällä aikavälillä huono vaihtoehto kahdesta syystä.
 
Ensinnäkin tilille talletettujen rahojen arvo laskee matalasta inflaatiosta huolimatta hiukan joka vuosi, ja parhaassakin tapauksessa raha pystyy juuri ja juuri säilyttämään ostovoimansa.
 
”Inflaatio syö säästöjä hiukan, mutta varovaista säästäjää se ei ehkä haittaa. Samalla hän kuitenkin menettää mahdollisuuden saada rahoilleen tuottoa, jolloin hänen omaisuutensa ei pitkällä aikavälillä kasva niin paljon kuin se muuten voisi. Jos pankin maksama korko on esimerkiksi 0,2 prosenttia, jo pienikin osakkeista ja joukkovelkakirjalainoista saatava tuotto on pankkitalletusta parempi vaihtoehto”, Miekk-oja toteaa.
 
Hyvä tuotto sivu suun
Osakkeiden ja joukkovelkakirjojen tulevaa tuottoa on tietysti mahdoton ennustaa, mutta Miekk-ojan mukaan osakkeista voi varovaisesti arvioiden odottaa pitkällä aikavälillä 5,5 prosentin ja velkakirjoista 2,5 prosentin vuotuista tuottoa.
 
Jos valitsee varovaisen strategian ja sijoittaa 70 prosenttia joukkovelkakirjoihin ja 30 prosenttia osakkeisiin, vuotuinen tuotto-oletus on keskimäärin 3,4 prosenttia ennen veroja ja muita kuluja. Kymmenessä vuodessa esimerkiksi 100 000 euron sijoitus kasvaisi siis 139 703 euroon.
 
”Jos sen sijaan antaa rahojen maata tilillä, jonka korko on 0,2 prosenttia, kasvavat 100 000 euron säästöt kymmenessä vuodessa vain 102 018 euroon. Tässä tapauksessa tilillä olisi silloin siis ennen veroja ja muita kuluja 37 685 euroa vähemmän”, Miekk-oja laskee.
 
Hän muistuttaa kuitenkin, että kaikella on hintansa. Jos sijoittaa osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin, ottaa korkeamman riskin kuin pankkiin tehdyssä käteistalletuksessa, ja se on otettava huomioon sijoituspäätöstä tehtäessä. Osakkeisiin ja velkakirjoihin sijoittaessa omaisuuden arvo vaihtelee, ja jos tarkoituksena on käyttää koko sijoitettu omaisuus tai osa siitä parin vuoden sisällä, kannattaa se pitää tilillä – ja sijoittaa ainoastaan mahdolliset ylimääräiset varat.
 
Miekk-ojan mukaan monilla säästäjillä on taipumusta uskoa käyttävänsä säästöjään paljon aiemmin kuin he niitä todellisuudessa tarvitsevat. Sen vuoksi he hautovat pankkitilillään suuria summia vuosikausia. Jotkut saattavat myös yliarvioida taloudellisen puskurin tarpeensa. Muun muassa näiden kahden säästäjäryhmän kannattaisi sijoittaa ainakin osa säästöistään.
 
Yksityissijoittajat odottavat liian pitkään
Kokemus on osoittanut, että monet yksityissijoittajat lykkäävät jatkuvasti sijoituksen tekemistä, koska he odottavat juuri oikeaa hetkeä sijoittaa. Sellaista ei kuitenkaan todellisuudessa tule koskaan. Kukaan ei tiedä, milloin osakkeiden tai joukkovelkakirjojen kurssit saavuttavat huippunsa tai pohjansa, mutta sopivaa hetkeä odottaessa voi menettää tuottoa kuukausien, joskus jopa vuosien ajalta.
 
Kaukonäköisen sijoittajan kannattaisi ennemminkin ymmärtää, ettei sillä ole suurta merkitystä, ovatko osakkeet nousseet tai laskeneet muutaman prosentin edeltävään kuukauteen tai vuoteen verrattuna. Kokonaisuutta ajatellen tärkeintä on tehdä oikeanlainen sijoituspäätös ja toimia sen mukaisesti – ja pitää siitä kiinni.
 
”Yksityissijoittajilla on perinteisesti virheellinen usko siihen, että he pystyvät ostamaan halvalla ja myymään kalliilla. Sen vuoksi he päätyvät usein ostamaan ja myymään osakkeita ja joukkovelkakirjalainoja jatkuvasti pyrkiessään ennustamaan markkinoiden käyttäytymistä. Se on kuitenkin riskialtista toimintaa, joka voi nopeasti aiheuttaa suuret tappiot”, Miekk-oja varoittaa.
 
Ostaa kalliilla, myydä halvalla
Markkinoiden lyhyen aikavälin kehitystä on käytännössä äärimmäisen vaikea ennustaa. Sitä yrittävät sijoittajat päätyvät usein nousevien kurssien innostamina ostamaan kalliilla – ja myymään halvalla osakemarkkinoiden laskua pelätessään. Sen vuoksi he kärsivät kurssilaskuista eivätkä hyödy nousuista. Yksinkertainen laskutoimitus osoittaa, miten tämä vaikuttaa pitkän aikavälin tuottoon.
 
MSCI:n suomalaisten osakkeiden indeksi on 28 viime vuoden aikana tuottanut osinkoineen keskimäärin 10,1 prosenttia vuodessa. Jos laskuista jätetään osakemarkkinoiden kymmenen parasta kuukautta tällä aikavälillä, putoaa vuotuinen tuotto 1,6 prosenttiin.
 
Rahamääräisesti 100 euroa kasvaisi tällöin 28 vuodessa ennen veroja 158 euroon, kun taas 10,1 prosentin vuotuisella tuotolla sama määrä kasvaisi 1 486 euroon.
 
Hyvän sijoituksen salaisuus
Säästöjen sijoittamiselle on olemassa perusteita, jos aikajänne on yli kolme vuotta. Miekk-oja muistuttaa, että useimpien yksityissijoittajien kannattaa pitää kiinni sijoituksistaan, sillä jatkuva ostaminen ja myyminen vain kasvattavat riskiä tarpeettomasti.
 
”Lopullinen strategia ja salkun koostumus riippuvat sijoittajan sijoitussuunnitelmasta, jossa otetaan huomioon niin riskinottohalukkuus, tappiovalmius kuin aikajännekin. Sen vuoksi kannattaa aina keskustella sijoitusasiantuntijan kanssa ennen sijoituksen tekemistä. Sijoittajan on myös muistettava, että sijoituksen tuotto voi kääntyä negatiiviseksi ja omaisuuden arvo laskea kasvamisen sijaan”, Miekk-oja neuvoo.


Tämä artikkeli on aiemmin julkaistu Investorview-lehden numerossa 2016/2

Tutustu myös muihin Investorview-lehden artikkeleihin

Info

Noget gik galt.

Warning

Noget gik galt.

Error

Noget gik galt.