Del

Siksi korot pysyvät alhaalla

Danske Investin pääanalyytikko Bo Bejstrup Christensen ennakoi korkojen pysyvän alhaalla vielä pitkään. Hän ei kuitenkaan epäröi suositella myös joukkolainoja sijoitussalkkuun.

Euroopan äärimmäisen alhaiseen korkotasoon on yleisesti ottaen kolme syytä, jotka selittävät miksi korot pysynevät alhaalla jatkossakin.
 
Kasvu palasi jo jossain määrin Eurooppaan, mutta alkoi hidastua jälleen kesällä 2014. Kasvun hidastuminen yhdessä raaka-aineiden hintojen laskun kanssa on merkinnyt alhaista inflaatiota. Huolena onkin mahdollinen pitkä alhaisen kasvun ja inflaation kausi. Kolmas syy on, että Euroopan keskuspankki (EKP) on reagoinut alhaiseen kasvuun ja alhaiseen inflaatioon rahapolitiikan merkittävällä löyhentämisellä. On muistettava, että EKP:n tehtäväksi on annettu inflaation pitäminen noin kahdessa prosentissa.
 
EKP on viestittänyt selkeästi, että pankki aikoo toteuttaa erittäin löysää rahapolitiikkaa vielä pitkään. Konkreettisesti EKP aikoo antaa setelipainojen käydä sekä ostaa joukkolainoja ainakin vuoden 2016 loppuun asti. Jos inflaatio ei osoita nousemisen merkkejä, EKP aikoo jatkaa joukkolainojen ostoa.
 
Alhaisten korkojen ankkuri
EKP toimii siis nyt korkojen ankkurina. Odotukset löysän rahapolitiikan jatkumisesta tarkoittaa, että
Euroopan korkojen ei voi odottaa nousevan merkittävästi tulevina vuosina. Olettaen, että olemme oikeassa, Euroopan taloutta odottavat paremmat ajat. Alhainen öljyn hinta, heikkenevä valuutta, terveempi pankkijärjestelmä ja löysä rahapolitiikka merkitsevät mielestämme sitä, että Euroopan kasvu tulee vahvistumaan.

Jos odotukset toteutuvat, korot eivät laske enempää. Ne voivat jopa nousta hieman talouden alkaessa kasvaa. Keskeistä on, että edessämme on matalien – mahdollisesti hieman nousevien – korkojen aika.
 
Joukkolainoilla hajautusta salkkuun
Korkojen pysyessä alhaalla, jotkut voivat kysyä, eikö joukkolainasijoitukset kannattaisi unohtaa.
 
Vastaus on ei. Vaikka korot ovatkin todella alhaiset ja samoin kuin joukkovelkakirjojen potentiaaliset tuottomahdollisuudet, luovat ne joka tapauksessa sijoitussalkkuun hyötyä hajautuksen kautta. Jos esimerkiksi kasvuodotuksemme eivät toteutuisi ja Eurooppa joutuisi kärsimään stagnaatiosta, perinteiset joukkovelkakirjat selviytyisivät silti hyvin ja suojaisivat sijoittajia menetyksiltä, joita tule riskialttiimmista sijoituksista kuten osakkeista.
 
Kun odotettavissa on suhteellisen vakaa korkotaso, hieman vahvempaa kasvua ja löysää rahapolitiikkaa, yrityslainat ovat kiinnostava vaihtoehto perinteisille valtion ja reaalivakuudellisille obligaatioille. Joidenkin sijoittajien – riippuen sijoittajan riskiprofiilista – kannattaa myös harkita kehittyvien markkinoiden joukkolainoja.
 
Jos sijoittaja niin haluaa ja jos sijoitussalkussa on tilaa, nyt on mielestämme hyvä ajankohta harkita erilaisia riskipitoisempia sijoituskohteita Euroopassa, mukaan lukien tietenkin eurooppalaiset osakkeet. Vanha viisaus ”Älä laita kaikkia munia samaan koriin” pitää edelleen paikkansa.
 

Info

Noget gik galt.

Warning

Noget gik galt.

Error

Noget gik galt.