Kuusi tärkeää kysymystä Kreikan kohtalosta
Danske Investin pääanalyytikko Bo Bejstrup Christensen pitää Kreikan euroeron riskiä edelleen pienenä.
1. Miksi Kreikka hallitsee mediatilaa ja hermostuttaa finanssimarkkinoita?
Koskaan aikaisemmin mikään euromaa ei ole ollut yhtä lähellä taloudellista romahdusta kuin Kreikka on nyt. Kun euro otettiin käyttöön, sitä pidettiin pysyvänä järjestelmänä – jos euroon liittyi, siinä oli siis tarkoitus myös pysyä.
Jos Kreikka luopuu eurosta, koko eurovaluuttaa on tarkasteltava uudessa valossa. Riski Italian ja Espanjan eroamiselle eurosta on varmasti pieni, mutta siitä huolimatta meidän on sijoittajina sopeuduttava ajatukseen siitä, että eurosta on tullut jotakin muuta kuin sen julistettiin olevan.
Syy finanssimarkkinoiden vahvoihin reaktioihin liittyy tilanteen arvaamattomuuteen. Kysymysmerkkejä on paljon: Voiko ilmiö levitä? Tuleeko Eurooppaan taantuma? Uhkaako uusi finanssikriisi? Entä velkakriisi? Voiko se levitä Yhdysvaltoihin? Mitä vaikutusta tällä on Itä-Eurooppaan, jonka tilanne on niin ikään epävarma?
Markkinat siis yrittävät arvottaa sellaista tilannetta, jota ei ole aiemmin koettu. Markkinat eivät myöskään tiedä, miten suuri eri vaihtoehtojen toteutumisen todennäköisyys on ja miten hinnoitella ne.
2. Mikä Kreikan tilanne on tällä hetkellä?
Kreikassa otettiin käyttöön käteisnostorajat, millä halutaan estää pankkijärjestelmän romahtaminen. Muuten riskinä olisi ollut, että kaikki, joilla on talletuksia kreikkalaispankeissa olisivat nostaneet rahansa.
Neuvottelut lainaohjelman jatkamisesta ovat keskeytyneet, ja Kreikan pääministeri on määrännyt kansanäänestyksen järjestettäväksi sunnuntaina.
3. Mitä lähiaikoina tapahtuu?
Kaikki odottavat sunnuntaista kansanäänestystä. Tämänhetkisen tiedon mukaan siinä kysytään, hyväksyvätkö kreikkalaiset lainoittajien tarjouksen vai eivät.
Kreikan hallituksen mukaan äänestyksessä on kyse nimenomaan lainoittajien tekemän sopimusehdotuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä. Oppositio taas on kääntänyt sen kysymykseksi euron kannattamisesta tai vastustamisesta, ja samaa mieltä ovat lainoittajat EU:n johdolla. Kreikan hallitus katsoo, että jos kansa hylkää tarjouksen, neuvotteluja paremmasta sopimuksesta lainoittajien kanssa voidaan jatkaa.
Sunnuntaihin asti odotettavissa on paljon moninaisia poliittisia viestejä sekä Kreikan että EU-toimijoiden suunnalta. Teknisesti katsoen kreikkalaispankit eivät pysty toimimaan ilman Euroopan keskuspankin (EKP) apua. Odotamme EKP:n tekevän välttämättömän eli tarjoavan käyttöön hätälikviditeetin loppuviikon ajaksi. Kaikkiaan äänestystä edeltävästä ajasta on tulossa hyvin ailahtelevainen, mutta Kreikka ei romahda.
4. Miten piensijoittajan kannattaa toimia?
Nyt on syytä olla odottavalla kannalla. Tämänhetkisessä markkinatilanteessa ei kannata alkaa järjestellä sijoitussalkkuaan uudelleen. Jos tilanne kehittyy odotustemme mukaisesti, markkinoiden liikkeistä avautuu piensijoittajille mahdollisuuksia. Nykytilanne on kuitenkin niin häilyvä, että suosittelemme odottamaan.
5. Mitä todennäköisimmin tapahtuu?
Kaikkien mielipidekyselyjen mukaan Kreikan kansa haluaa jatkaa euroyhteistyötä, vaikka se edellyttäisi sopimuksen tekemistä lainoittajien kanssa ehdoilla millä hyvänsä. Siksi odotamme kansan äänestävän sunnuntaina ”kyllä”. Valitettavasti ongelma ei kuitenkaan ratkea sillä, että kreikkalaiset hyväksyvät sopimuksen sunnuntaina. Hallitus pääministerin johdolla kehottaa kansaa äänestämään ”ei kiitos”. Jos kansa äänestää vastoin hallituksen suositusta, hallituksella on edessään kaksi kysymystä:
Haluaako se pysyä vallassa, vaikka kansa on äänestänyt sen kannan vastaisesti? Jos vastaus on kyllä, haluaako hallitus palata niiden eurooppalaisten kumppanien luo, joista se ei ole puhunut kovin mairittelevaan sävyyn?
Vaikka sunnuntai toisikin yhden ratkaisun, tärkeintä on muistaa, ettei Kreikan tilanne sen jälkeen vielä suinkaan ole selvä.
Jos hallitus eroaa, uusi hallitus saattaa tehdä sopimuksen nopeastikin, ja ongelma on lyhyellä aikavälillä ratkaistu. Jos hallitus päättää olla eroamatta, odotettavissa voi olla jälleen uusi, vaikea ja pitkällinen neuvottelukierros. Yleisesti voidaan todeta, että sunnuntain jälkeen ollaan viisaampia ja tilanne voi vakautua.
6. Miksi Kreikka ei romahda?
Käsityksemme mukaan mikään osapuolista ei halua ottaa riskiä, joka liittyisi siihen, että Kreikan annettaisiin vajota erittäin syvään lamaan. Sillä olisi arvaamattomia taloudellisia ja yhteiskunnallisia seurauksia pankkijärjestelmän romahtamisen ja levottomuuksien muodossa. Siksi uskomme, että niin Kreikka kuin EU:kin haluavat löytää ratkaisun.
Meistä on hyvin todennäköistä, että Kreikka pysyy eurossa, sillä toisen vaihtoehdon seuraukset olisivat liian vakavia.
